Jos pelaaminen huolestuttaa juuri nyt, Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 on maksuton, ja soittaja voi asioida nimettömänä. Kriisitilanteessa apua saa MIELI ry:n kriisipuhelimesta 09 2525 0111, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mistä tunnistaa, että rahapelaaminen on muuttumassa ongelmaksi, ja mitä peliriippuvuustesti oikeastaan kertoo? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Käypä hoito -suositus kuvaavat samat kaksi perusmerkkiä: pelaamisen hallinta heikkenee ja pelaamisen merkitys kasvaa. Kolmas merkki on THL:n kuvauksessa pelaamisen muuttuminen ensisijaiseksi ja Käypä hoito -suosituksessa pelaamisen jatkuminen haitoista huolimatta. Peluuri tarjoaa kaksi maksutonta peliriippuvuustestiä, mutta kumpikaan ei ole diagnoosi. Tulos kertoo vain, kannattaako asiasta puhua ammattilaisen kanssa.

Artikkeli käsittelee rahapelaamista eli rahapeliongelmaa ja rahapeliriippuvuutta. Arkikielessä sana peliriippuvuus viittaa joskus myös digitaalisiin peleihin, mutta videopelit eivät kuulu tämän artikkelin aiheeseen. Ensin katsotaan, mitä viralliset luvut kertovat rahapeliongelmien yleisyydestä. Sitten käydään läpi, missä vaiheessa pelaaminen alkaa haitata, mitkä merkit viittaavat ongelmaan, mitä Peluurin testit mittaavat ja mitä tuloksella voi tehdä. Lähteet on koottu artikkelin loppuun päivämäärineen.

Mitä luvut kertovat rahapeliongelmista Suomessa?

THL:n Suomalaisten rahapelaaminen 2023 -tutkimuksen ennakkotietojen mukaan kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista. Luku tarkoittaa noin 151 000 henkilöä, ja tutkimus perustuu PGSI-mittariin. Miehillä osuus oli 6,6 prosenttia ja naisilla 1,8 prosenttia. THL otsikoi tiedotteensa toteamalla, että peliongelmat ovat lisääntyneet, vaikka entistä harvempi pelaa rahapelejä. Lähteenä on THL:n ennakkotieto, jonka mukaan vastaajat olivat Manner-Suomessa asuvia 15–74-vuotiaita.

Mitä luku kertoo ja mitä ei? Numeroa ei voi lukea niin, että 4,2 prosenttia suomalaisista olisi peliriippuvaisia. Kyse on luokasta, joka yhdistää kohtalaisen riskin ja ongelmapelaamisen, eikä luku kerro, kuinka monella on lääketieteellisesti todettu rahapeliriippuvuus. Se kertoo sen, että rahapelihaitat eivät rajoitu yksittäisiin tapauksiin ja että miesten ja naisten välillä on selvä ero. Luku kertoo suuruusluokan, ei yksittäisen ihmisen tilannetta.

THL luettelee haitallisimmiksi tiedetyiksi rahapeleiksi esimerkiksi nettiarvat, raha-automaattipelit ja vedonlyöntipelit. Peluurin mukaan THL:n vuoden 2023 tutkimuksessa ne, jotka pelasivat vain verkossa tai sekä verkossa että fyysisissä pelipaikoissa, ilmoittivat rahapeliongelmasta useammin kuin muut pelaajat. Lisäksi Peluurin mukaan ongelmapelaajia oli eniten 18–29-vuotiailla. Tarkemmat luvut suomalaisten pelaamisesta on koottu artikkeliin rahapelaaminen Suomessa numeroina.

THL:n englanninkielisellä sivulla sama 4,2 prosenttia kuvataan sanoilla ”had a gambling problem”. Suomenkielinen luokka on tarkempi, ja siksi tässä artikkelissa käytetään sitä. Luvun pohjana on PGSI, yhdeksän kysymyksen mittari, jota THL käyttää väestötutkimuksessaan ja johon myös Peluurin PGSI-testi perustuu.

Toinen näkökulma tulee avun hakijoilta. Peluurin vuosiraportin 2025 mukaan rahapeliongelmaa käsitteleviä yhteydenottoja auttavaan puhelimeen ja chattiin oli vuoden aikana 1 775. Yhteyttä ottaneista, joiden pelikanava tiedettiin, 95 prosenttia pelasi pääasiassa netissä. Verkossa pelanneista, joiden peliyhtiö oli tiedossa, suurin ryhmä eli 54 prosenttia pelasi pääasiassa tai pelkästään monopolin ulkopuolisten peliyhtiöiden sivustoilla. Peluurin tilastot kuvaavat avun hakijoita, eivät koko väestöä. Ne eivät myöskään osoita, että jokin sivusto aiheuttaa ongelman. Luvut kertovat, millä tavoin avun hakijat pelaavat, eivät sitä, missä ongelmat syntyvät. Siksi niitä ei kannata lukea syy-seuraussuhteena.

LähdeLukuMitä luku kuvaa
THL 20234,2 %Kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelanneet vastaajista
THL 20236,6 %Sama luokka miehillä
THL 20231,8 %Sama luokka naisilla
Peluuri 202595 %Yhteyttä ottaneet, joiden pelikanava tiedettiin: pääasiassa netissä pelanneet
Peluuri 202554 %Verkossa pelanneet, joiden peliyhtiö tiedettiin: suurin ryhmä pelasi monopolin ulkopuolisten peliyhtiöiden sivustoilla

Viihdepelaamisesta ongelmapelaamiseen

Rahapelaaminen ei jakaudu tarkasti ongelmaan ja ei-ongelmaan. Peluuri kuvaa asteikkoa, jossa viihdepelaaminen, riskipelaaminen ja ongelmapelaaminen seuraavat toisiaan. Riskipelaaminen sijoittuu viihdepelaamisen ja ongelmapelaamisen välimaastoon. Ongelmapelaaminen on Peluurin määritelmän mukaan rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, jolla on kielteisiä vaikutuksia pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöönsä.

THL huomauttaa, että pelaaminen voi olla riskitasolla, jota pelaaja ei vielä itse tunnista, ja että riskitason pelaaminen altistaa vakavamman ongelman kehittymiselle. Siksi merkkejä kannattaa tuntea ajoissa, ennen kuin haitat ovat suuria. Rajat ovat liukuvia.

Peluurin kuvauksessa haitat voivat kohdistua paitsi pelaajaan myös hänen läheisiinsä ja muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Siksi ongelmaa ei arvioida pelkästään rahasummilla. Myös aika, ihmissuhteet ja arjen sujuminen kertovat siitä, mihin kohtaan asteikkoa pelaaminen on siirtynyt.

Peliriippuvuuden merkit

THL:n mukaan ongelmallisen rahapelaamisen ja rahapeliriippuvuuden tunnusmerkkejä ovat pelaamisen hallinnan heikkeneminen, pelaamisen merkityksen kasvu ja pelaamisen muuttuminen tärkeämmäksi kuin muut kiinnostuksen kohteet. Lisäksi THL mainitsee pakonomaisuuden, pelaamisen jatkumisen haitoista huolimatta sekä epäonnistuneet yritykset lopettaa, salailun ja häpeän. Merkit ovat kuvauksia. Ne eivät ole tarkistuslista, jonka avulla voisi todeta oman tai toisen ihmisen tilanteen.

Miten merkkejä kannattaa lukea

Merkit kuvaavat sitä, miten pelaaminen suhteutuu muuhun elämään: rahaan, aikaan ja tunteisiin. Lähteet luettelevat ne ilman tiukkaa järjestystä, joten tässä ne on jaettu kolmeen ryhmään luettavuuden vuoksi. Jaottelu on lukemisen apu, ei luokitus. Kokonaisuuden arvioi aina ammattilainen.

Raha

Peluurin mukaan rahaan liittyviä merkkejä ovat pelaaminen suuremmilla summilla kuin oli tarkoitus tai kuin on varaa, välttämättömistä menoista tinkiminen pelaamisen takia, tappioiden takaisin voittamisen yritykset ja lainan ottaminen pelaamista varten. Terveyskirjasto kuvaa lisäksi ilmiön, jossa pelaaja jatkaa voiton jälkeen tuplaamalla ja tappion jälkeen nostaa panoksia yrittäessään voittaa menetetyn takaisin. Jos huomaat pelaavasi enemmän kuin suunnittelit, kyse on merkistä, joka ansaitsee huomion.

Aika ja arki

Peluurin mukaan merkkejä ovat työn tai opiskelun laiminlyönti, muiden harrastusten ja ihmissuhteiden väheneminen sekä vetäytyminen sosiaalisesta elämästä. Terveyskirjaston mukaan pelaaminen on jo liiallista, jos se alkaa viedä liikaa aikaa elämän tärkeiltä asioilta tai häiritä arjen toimintakykyä. Ajankäyttö on siis yhtä tärkeä mittari kuin rahasumma. Summat voivat olla pieniä, vaikka aikaa kuluu paljon.

Tunteet ja keho

Terveyskirjaston mukaan pelaamisen vähentämisestä tai lopettamisesta voi seurata vieroitusoireita, kuten hermostuneisuutta, keskittymisvaikeuksia ja unettomuutta, ja pelaamiseen voi liittyä ahdistusta, syyllisyyttä, häpeää ja toivottomuuden tunnetta. Nämä tuntemukset eivät yksinään kerro riippuvuudesta, mutta ne kuuluvat siihen kuvaan, jonka lähteet piirtävät merkeistä.

Diagnoosin tekee ammattilainen. Käypä hoito -suosituksen mukaan rahapeliriippuvuuden (ICD-11:n koodi 6C50) oireiden tulee olla selvästi läsnä vähintään 12 kuukauden ajan ennen kuin diagnoosi voidaan asettaa, ja rahapeliriippuvuus on edelleen alidiagnosoitu. Siksi huolen herääminen on hyvä syy hakea keskustelua, ei syy odottaa varmuutta. Käypä hoito -suosituksen kuvauksessa ICD-11:n piirteitä ovat hallinnan menettäminen, pelaamisen merkityksen lisääntyminen ja pelaamisen jatkuminen kielteisistä seurauksista huolimatta. Kaksi ensimmäistä ovat samat kuin THL:n tunnusmerkeissä. Diagnoosi vaatii kuitenkin ammattilaisen arvion ja oireiden kestoa.

Peliriippuvuustesti: mitä Peluurin testit mittaavat

Peluuri tarjoaa verkossa kaksi rahapelitestiä ja yhden testin läheiselle. Testit perustuvat tutkittuihin mittareihin, joita käytetään myös terveydenhuollossa. Taulukkoon on koottu, mitä kukin testi mittaa. Kysymyksiä ei ole kopioitu tähän, koska testi kannattaa täyttää sen omalla sivulla.

TestiMitä se mittaaKysymykset ja ajanjaksoKenelle
Testaa pelaatko liikaa (BBGS)Pelaamisen haitallisuutta Yhdysvaltain psykiatriyhdistys APA:n peliriippuvuuden kriteerien pohjaltaKolme pelaamista koskevaa kysymystä ja Peluurin testissä yksi kysymys halusta muutokseen; viimeiset 12 kuukautta; vastaukset kyllä tai eiPelaajalle
PGSI pelitestiRahapelaamisesta aiheutuvia haittoja ja pelitapojen muutostarvettaYhdeksän kysymystä; viimeiset 12 kuukauttaPelaajalle
Testi rahapelaajan läheiselleKuinka paljon toisen ihmisen pelaaminen aiheuttaa haittojaTiedot Peluurin sivullaLäheiselle

Molemmat testit kysyvät viimeisistä 12 kuukaudesta. Jos pelaaminen on muuttunut selvästi vasta viime aikoina, tulos kuvaa koko vuotta eikä pelkästään tätä hetkeä. Tämä kannattaa pitää mielessä tulosta luettaessa.

Molemmat testit on tarkoitettu oman pelaamisen arviointiin. Peluurin kuvauksen mukaan PGSI-testin avulla arvioidaan, onko rahapelaamisesta haittaa ja pitäisikö pelitapoja muuttaa. Testaa pelaatko liikaa -testi puolestaan ottaa mukaan kysymyksen halusta muutokseen.

BBGS-testin tulkinnasta THL:n ohje toteaa, että jo yksi kyllä-vastaus tarkoittaa, että henkilöllä saattaa olla rahapeliongelma. Käypä hoito -suosituksen mukaan myönteinen vastaus viittaa rahapeliongelmaan, ja asiaa on syytä selvittää tarkemmin esimerkiksi PGSI-mittarilla.

PGSI-tuloksen tulkinnassa Käypä hoito ja THL käyttävät samoja pisterajoja. Nolla pistettä tarkoittaa, ettei riskiä tai ongelmapelaamista ole, 1–4 pistettä pientä riskiä, 5–7 pistettä kohtalaista riskiä ja vähintään 8 pistettä ongelmapelaamista. PGSI on alun perin kanadalainen mittari. Pisterajoja ei kannata rinnastaa edellä mainittuun 4,2 prosenttiin, koska THL:n ennakkotiedossa ei kerrota, mitä pistemäärää luku vastaa. Päihdelinkin PGSI-versiossa kysytään esimerkiksi pelaamisesta yli varojen, tappioiden takaisin voittamisesta, lainaamisesta, syyllisyydestä ja taloudellisista vaikeuksista.

Mitä testi kertoo ja mitä ei? Päihdelinkin mukaan PGSI-tulosta ei voi käyttää diagnoosin tekemiseen. Testit kattavat viimeiset 12 kuukautta, eivät ihmisen luonnetta eivätkä koko elämää. Tulos on signaali keskustelulle. Se ei ole tuomio.

Peluuri tarjoaa myös testin rahapelaajan läheiselle. Sen avulla läheinen voi arvioida, kuinka paljon toisen ihmisen pelaaminen aiheuttaa haittoja. Läheisen tuesta kerrotaan artikkelissa miten läheinen voi tukea.

Mitä testin tuloksella kannattaa tehdä?

Ensinnäkin tulos ei ole diagnoosi, eikä sitä tarvitse käsitellä yksin. Toiseksi matala tulos ei tarkoita, ettei voisi soittaa: jos pelaaminen huolestuttaa, apua voi kysyä testistä riippumatta.

Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 on maksuton, ja soittaja voi asioida nimettömänä. Keskustelemaan pääsee myös chatissa osoitteessa peluuri.fi. Julkiset palvelut peliongelmiin ovat Peluurin mukaan maksuttomia, ja hoitoa haetaan oman hyvinvointialueen riippuvuuspalveluista. Käypä hoito -suosituksen mukaan vahvin tutkimusnäyttö on kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta ja motivoivasta haastattelusta. Käytännön reitit hoitoon ja tukeen on koottu artikkeliin mistä saa apua peliongelmaan.

Testin tuloksen perusteella ei ole pakko tehdä mitään. Jos tulos huolestuttaa, Käypä hoito -suosituksen mukaan seuraava askel on tarkempi selvitys. Sitä varten voi ottaa yhteyttä Peluuriin tai oman hyvinvointialueen riippuvuuspalveluihin, eikä päätöstä tarvitse tehdä yksin.

Matala tulos on tieto tähän hetkeen. THL huomauttaa, että riskitason pelaamista ei aina tunnista itse, joten oman pelaamisen seuraaminen ajan mittaan on perusteltua. Jos jokin merkeistä alkaa toistua, testin voi tehdä uudelleen ja asiasta voi puhua Peluurin kanssa.

Pelaamisen rajoittaminen voi olla tuki, mutta se ei korvaa apua. Nykyisin pelaajan itse asettama peliesto koskee Veikkauksen pelejä, ja koko lupajärjestelmän kattava keskitetty peliesto alkaa vasta 1.7.2027. Vaihtoehdot on koottu sivulle peliesto ja muut tavat rajoittaa pelaamista.

Jos tilanne tuntuu kriisiltä, apua saa MIELI ry:n kriisipuhelimesta numerosta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soitetaan 112.

Usein kysyttyä

Peliriippuvuustesti: voiko sillä todeta peliriippuvuuden?

Ei voi. Peluurin testit perustuvat tutkittuihin mittareihin, mutta ne ovat seulontaa: tulos kertoo, onko syytä puhua ammattilaisen kanssa. Diagnoosin tekee terveydenhuollon ammattilainen, ja Käypä hoito -suosituksen mukaan rahapeliriippuvuuden oireiden tulee olla selvästi läsnä vähintään 12 kuukauden ajan.

Mitä eroa on Peluurin kahdella rahapelitestillä?

Testaa pelaatko liikaa perustuu APA:n peliriippuvuuden kriteereihin, ja siinä on kolme pelaamista koskevaa kysymystä sekä yksi kysymys halusta muutokseen. PGSI pelitesti mittaa yhdeksällä kysymyksellä pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Molemmat koskevat viimeisiä 12 kuukautta.

Mitä pisteet tarkoittavat PGSI-testissä?

Käypä hoito -suosituksen ja THL:n mukaan 0 pistettä tarkoittaa, ettei riskiä ole, yhdestä neljään pistettä pientä riskiä, viidestä seitsemään pistettä kohtalaista riskiä ja vähintään 8 pistettä ongelmapelaamista. Päihdelinkin mukaan tulosta ei voi käyttää diagnoosin tekemiseen, vaan se on peruste keskustelulle.

Mitkä ovat rahapeliongelman merkit?

THL:n mukaan tunnusmerkkejä ovat pelaamisen hallinnan heikkeneminen, pelaamisen merkityksen kasvu ja pelaamisen muuttuminen tärkeämmäksi kuin muut kiinnostuksen kohteet. Peluurin mukaan merkkejä ovat myös tappioiden takaisin voittamisen yritykset, välttämättömistä menoista tinkiminen ja vetäytyminen ihmissuhteista.

Voiko pelaaminen olla ongelma, vaikka summat ovat pieniä?

Voi. Peluurin määritelmän mukaan ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista. Terveyskirjaston mukaan pelaaminen on liiallista myös silloin, kun se vie liikaa aikaa elämän tärkeiltä asioilta tai häiritsee arjen toimintakykyä. THL huomauttaa lisäksi, ettei riskitasolla pelaava aina itse tunnista tilannetta.

Kuinka yleisiä rahapeliongelmat ovat Suomessa?

THL:n vuoden 2023 tutkimuksen mukaan kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi 4,2 prosenttia vastaajista, mikä tarkoittaa noin 151 000 henkilöä. Luku ei kerro, kuinka monella on rahapeliriippuvuus. Tarkempi tarkastelu löytyy artikkelista rahapelaaminen Suomessa numeroina.

Mikä ero on rahapeliongelmalla ja rahapeliriippuvuudella?

Peluurin asteikolla pelaaminen etenee viihdepelaamisesta riskipelaamiseen ja ongelmapelaamiseen. Rahapeliriippuvuus on lääketieteellinen diagnoosi (ICD-11:n koodi 6C50), jonka tekee ammattilainen. Riski- tai ongelmapelaaminen ei siis vielä tarkoita todettua rahapeliriippuvuutta, mutta apua voi hakea jo ennen diagnoosia.

Voiko läheinen tehdä testin?

Voi. Peluurilla on erillinen testi rahapelaajan läheiselle. Sen avulla läheinen voi arvioida, kuinka paljon toisen ihmisen pelaaminen aiheuttaa haittoja. Läheinen voi myös soittaa samaan numeroon kuin pelaaja eli Peluurin auttavaan puhelimeen 0800 100 101.

Mitä tehdä, jos testin tulos huolestuttaa?

Apua voi kysyä Peluurin auttavasta puhelimesta numerosta 0800 100 101, joka on maksuton ja johon voi soittaa nimettömänä. Keskustelemaan pääsee myös chatissa. Peluurin mukaan julkiset palvelut peliongelmiin ovat maksuttomia, ja hoitoa haetaan hyvinvointialueen kautta.

Testi on alku, ei tuomio

Mitä tästä kannattaa muistaa? Ensinnäkin sen, että luvut, merkit ja peliriippuvuustestit kertovat suunnasta eivätkä diagnoosista: THL:n 4,2 prosenttia on kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen luokka, ja Peluurin testit ovat signaali keskustelulle. Toiseksi sen, että apua saa maksutta ja nimettömänä Peluurin auttavasta puhelimesta numerosta 0800 100 101 testituloksesta riippumatta. Kun luvut, merkit ja testit luetaan yhdessä, kuva pysyy oikeassa mittakaavassa: väestötason luku ei kerro yksilöstä, merkit eivät ole diagnoosi ja testi kattaa vain edellisen vuoden. Tämä artikkeli ei ole lääketieteellistä neuvontaa eikä diagnoosi. Lisää tietoa löytyy sivulta vastuullinen pelaaminen.

Lähteet

Viitattu 29.9.2026. Sivustot ovat viranomaisten, järjestöjen ja terveydenhuollon tietopalvelujen omia.